Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt tätä valtaisaa kiirettä. Varsinkin tietokoneiden ja internet yhteyksien kanssa. Yhä nopeampia yhteyksiä ja aikaa säästävämpiä selaimia. Miksi? Onko sillä nyt oikeasti mitään merkitystä meneekö jonkun sivuston etsimiseeen 2sekuntia vai 0,3 sekuntia? Onko pakko aiheuttaa itselleen valtaisaa kiirettä myös koneen ääressä? Minkä ihmeen takia jonkun tiedoston pitäisi latautua viidessä sekunnissa sen kymmenen sijaan? Minulla vaan ei ole niin kiire. Nyt puhun siis tavallisista arkielämän koneenkäyttäjistä enkä heistä jotka tekevät työkseen. Minulle on aivan sama joudunko käyttämään vaativaa ranneliikettä sekä painamaan hiiren näppäintä kerran tai kaksi enemmän. Elämäni on muutenkin niin kiireistä etten halua järjestää itselleni tällaista tehtyää kiirettä. Onhan se mukavaa, että teknologia kehittyy. Mutta sen myötä ihmiset vaativat enemmän ja enemmän tässä-heti-nyt palveluja. En suinkaan tarkoita, että pitäisi palata takaisin 1700-luvun meininkiin vaan sitä, että olisi jälleen osattava pysähtyä ja olla juuri siinä hetkessä. Kaikkea ei voi saada heti. Jotkut asiat vain vaativat aikaa. Joitain asioita ei voi saada koskaan. Jotkut asiat vain menivät jo eivätkä koskaan palaa.

Keskustelin juuri erään asiakkaan kanssa siitä kuinka aika menee. Huomaamatta. Lapset ovat kasvaneet isoiksi. Ajalla ei oikeastaan ole merkitystä enää. Eletään aikoja ennen lapsia/ jälkeen lasten / ennen sairastumista / jne. Miettii vain näin jälkikäteen kuinka esimerkiksi kymmenen vuotta on mennyt nopeasti. Vanhukset usein sanovat, että mitä enemmän ikää tulee sitä nopeammin aika juoksee. Sen huomaa jo nyt. Kaksikymppisenä kaikki kesti pitkään, sai odottaa joulua, syntymäpäiviä, kesälomia. Nyt ne vain menevät. Tänäänkin on tasan kuukausi jouluaattoon. K U U K A U S I ! Enkä ole tehnyt vielä yhtään hedelmäkakkua jääkaappiin maustumaan. Reilun viikonpäästä sunnuntaina leivon. Ehtivät kakut juuri ja juuri jouluksi maustumaan. Yhtään joululahjaakaan ei ole vielä pakattu. Mihin tämä aika menee?

Yksi (siis toinen vai kolmas) asia mikä ärsyttää suunnattomasti on se kuinka ihmiset eivät muka enää ehdi. Minun piti mennä jo muutama viikko sitten käymään eräällä tuttavallani, mutta aina on meno siirtynyt ja siirtynyt koska hänellä on kiirettä. Itselläni on pääsääntöisesti aina aikaa tavata ystäviäni. Tämä syksy on tosiaan ollut poikkeus enkä ole ehtinyt moniakaan tapaamaan läheskään niin usein kun haluaisin. Mutta kuitenkin teen töitä n. 38 tuntia viikossa, opiskelen n. 35 tuntia viikossa, olen kotona lapseni kanssa sekä myös nukun. Kuntosalille en ehdi käymään kuin kerran viikossa, mutta silti löytyy aikaa nähdä ystäviä. Tässä vaiheessa ei kenenkään tarvitse tulla sanomaan, ettei ehdi. Voin sanoa, että opettele käyttämään paremmin aikaasi. Jos ei minua ehdi näkemään niin otan sen kyllä tässä vaiheessa tahdon asiana. Tottakai jokaisella on omat menonsa eikä aina voi aikataulut sopia yhteen, mutta alkaa vain kyllästyttämään se, että sitä aikaa ei vain löydy kuukausi tolkulla. Tämä ei ollut sitten mikään vihjaus kenellekään vaan sellainen yleinen asia mikä juuri nyt nyppii.

En vain tajua, että syynä siihen, että ei voi tavata on saunapäivä (ajattelitko olla siellä koko päivän?)/ pitää mennä kauppaan, pitää käydä pankissa/asioilla/kampaajalla/siivota/ leipoa/ tehdä ruokaa/ tai jotain muuta mihin ei oikeasti mene aikaa paljonkaan. Minä ainakin useinkin kykenen sekä käymään kaupassa että menemään saunaan että tehdä ruokaa että olla töissä että tavata ystäviä että muuta yhden päivän aikana. Ja turha sanoa, että ei kaikki voi olla näin tehokkaita. Ei voi, mutta turha sitten ihmetellä kun ei ole ehtinyt elämässään muuta kuin siivota ja käydä kaupassa.

Kaksi tuntia vielä tehokasta työaikaa. Jos vaikka pelaisi mahongia netissä?