Ni. Mulla alkaa nyt muutama vapaa päivä enkä ehdi kirjotella mitään, joten teidän on pärjättävä. Ens la-su yö on taas aikaa tuhertaa kaikkea tyhmää. A.valvoo silloin yläkerrassa, että mitäs jos sovitaan jo treffit? Tulen käymään vaikka puoli yksitoista. Keitä sä kahvit niin lörpötellään hetki. Jos muistan ni tuon pullaa (tosin sitä saa jääkaapistakin by kaupunki). Siis ihan ostan jotain. Nyt tuntuu, että on liha jo vähän kiinteytynyt vatsan seudulla. Voi vaikka herkutella. Menen huomenna aamupäivällä (jos jaksan) ja tiistaina ja keskiviikkona ja perjantaina ja ehkä sunnuntaina. Tekee 5 kertaa. Taitaa olla liikaa... On! Kiva puhella itsekseen.

Ninni sanoi, että vatsahaavasta saa sairaslomaa. Minka takia? Kyllä olen ennenkin ollut töissä vaikka olen verta oksentanut. Somacia ja Alsucralia vaan niin ohi menee. Nyt on nimittäin taas vatsalaukku tosi kipee. Ja selkä. Välilevy pois paikaltaan, mutta niinkauan kun ei mene tunto vasemmasta jalasta niin en jää kotiin (en saa vielä palkallista saikkua...). Pitäskö mennä hierojalle? Pitäisi. Mutta ei just nyt ehdi. Keskiviikkona on ainoa vapaapäivä ja sen olen tekemättä mitään (paitsi kuntosalilla). Nyt kyllä tuli omantunnon pistos. Pitäisi tehdä ne muutaman tehtävä opintoja varten.. Onko kenelläkään mitään ehdotuksia näytelmän ideaksi? En ala muokata sitä minkä alotin keväällä kun se vaan nyt ei tunnu siltä. Sitten pitäs tehdä yksi essee vielä. Mistä revin sen ajan!!!! Pitikin luvata mennä tiistaina ylimääräseen iltavuoroon. Nyt kaduttaa.

Täytetty lihapiirakka (näytelmän nimi)

Henkilöhahmot: Sanni, (kioskin pitäjä), Kaarlo (päivystävä poliisi), Erkki (asiakas), Matleena (juoppo-kylähullu asiakas), Anne (kioskin pitäjän tytär), Timo (toinen asiakas). (saisko tästä jo yhden sivun jos laittaa tosi ison fontin ja rivivälin?)

1. näytös  1. kohtaus

Sanni: No, iltaa konstaapeli. Onkos kiirettä pitäny? Mää laitan sulle yhren täytetyn lihapiirakan niinkus aina. Missäs sun paris on? Ei kai se juippi o taas kipeenä. Mähän sanoin silloin sulle, että ottakaa se tumma poika sieltä Helsingistä. Se on niin kunnollinen. Mitens se sun vattas? Mä laitan kuitenkin vähän tähän sinappia niin ku ennenkin? Ja sipulia. Kävin itte repimässä nää maasta. Ne on niin nopeesti kasvanu. ( Sanni tekee samalla lihapiirakkaa)

Kaarlo nojailee tiskiin ja pyörittelee lakkiaan.

Kaarlo: Joo.

Sanni: No. Mitäs sinne laitokselle kuuluu? Mää en o sitä Ruuttastakaan nähny pitkään aikaan. Vois joskus poiketa.

Kaarlo: Joo.

Sanni ojentaa lihapiirakan Kaarlolle.

Sanni: ota nyt tosta vähän paperia. Tiputat kuitenkin päälles. Mikäs toi on? No nykkö sua sitten soitetaan. Eikö saa enää rauhassa syörä. Tää on niin kummalliseks menny tää maailma. Annekin nuohoo pitkin kyliä. Kato ny vähän sen perään. Nuori tyttö.

Kaarlo: Joo. Onhan se jo yli kakskytä.

Sanni: Lapsi se on. Mene nyt kun noin soittavat. Ties vaikka olis oikeesti joku hätä. Ajatteles. Jos jossain on vaikka joku ryästetty. Kamalaa. Tää nykyaika on niin kummallista. Rosvotaan ja ryästetään. Kato nyt sen Annen perään.

Kaarlo laahustaa pois syöden lihapiirakkaansa. Lavan toiselta puolelta tulee mies.

Sanni: Iltaa. Te oottekin uus täällä.

Timo: Iltaa.

Sanni: Mitä sais olla. Mun lihapiirakat on kylän kuuluisia. Paljon täytettä. Kävin tänään hakemassa omasta maasta sipulitkin. Mistäs herra oikein tulee? En o nähny aikasemmin.

Timo: Muutin viime viikolla.

Sanni alkaa tehdä lihapiirakkaa.

Sanni: Ai sää oot se uus asukas Pellavakujalta. Niin komeen talon ostit. Kuulin, että yksin asut. Mihinkäs se rouva on jääny? Ei kai noin komee poika ilman rouvaa ole. Siinä talossa asu ennen Hynttiset. Ne oli jo vanhoja ja muutti palvelutaloon. Siellä ne saa lämpösen ruuan joka päivä. Söiköhän ne ollenkaan. Rouvakin oli niin hentonen. Ja sillä miehellä oli se tementtitauti. Ei se muistanu mitään.

Sanni ojentaa lihapiirakan.

Sanni: Ole hyvä. Eikä maksa mitään. Tartteehan sitä tajota vastamuuttaneelle. Niin onkos sitä heilaa? Mulla olis yks hyvännäkönen tarjolla. Heh heh.

Timo otti lihapiirakan ja hypähti askeleen taaksepäin.

Sanni: Enkä mää ny itteeni tarkottanu. Mulla on melkosen hyvännäkönen tyttö. Sillä on vaaleat pitkät hiukset ja siniset silmät. Se on sellanen Eloveena-tyttö. Joskus mää nuorena sanoin meirän Kaarlolle, että pitäs laittaa se tyttö missikisoihin. Niin on nätti. Oli se vähän pullea lapsena kyllä. Tai oikeastaan ei sille oikein mitkään vaatteet mahtuneet. Kamalan lihava. Mutta kyllä se siitä laihtu. Ne nuoret tuppaa kutistumaan. Nyt se on vallan kaunis. Ja hyvässä ammatissa. Jaa, mutta mitä se Kaarlo nyt takas jo tulee.

Kaarlo tulee takasin päin ja nyökkää Timolle.

Sanni: Tässä on se herra joka muutti Hynttisten taloon. Ja asuu ihan yksin. Eiks sopis meirän Annelle niin hyvin.

Kaarlo: Se oli vika hälyytys. Joku sähkökatko kai ja ne rupee heti hälyyttään.

Sanni: On se kummallista tää maailma. Tollasen takia joutuu vanha mies hyppäämään. Aina sitä saa pelätä.

Timo: Kiitos. Minä tästä jatkankin matkaa.

Sanni kuiskaa Kaarlolle: Eikös olekin komee? Sopis niin meirän Annelle.

Jatkan tästä sitten jonakin päivänä. Nyt tuli muuta tekemistä. Mutta kommentteja vaan rohkeasti. Mitä tässä tulee tapahtumaan? Teema on sitten ihan auki vielä. Ehkä se tästä muotoutuu..