Katselin juuri netissä myynnissä olevia vanhoja huonekaluja. Heräsi siinä mieleen muutama asia. Ensinnäkin: kukaan ei jumankauta maksa risasta, huonokountoisesta 70-luvun peruskeittiönpöydästä 100 euroa. Haloo vaan! Niitä saa kirppikseltä 10 egellä. Osa myy kaatistavaraa järjettömään hintaan ja kehtaa laittaa vielä nimikkeeksi antiikkia. Ei 30 vuotta vanha ole vielä antiikkia. Ihan vain tiedoksi.. Toiseksi: koivu ei ole mäntyä. Bongasin erään kaapiston joka oli myynnissä mäntyisenä. Kuva paljasti, että kyseessä ei todellakaan ollut mänty eikä mikään muukaan havupuu vaan koivu. Pitää aika idiootti olla että nämä kaksi puulajia sekottaa. Ja jos ei tiedä niin ei laita siihen ilmoitukseen mäntyä vaan esimerkiksi, että puinen. Antaa sitäpaitsi myyjästä typerän kuvan.

Lisäksi huvittavaa oli miten jotkut yrittävät myydä otsikon taide alla omia töherrettyjä vesivärimaalauksiaan nimellä akvarellimaalaus. Ja vielä pyytää niistä kymmeniä euroja! Taidan laittaa kuopuksen vesivärityöt myyntiin naivistisena taiteena. Kuka ostaa? 50 euroa per taidekappale. Ja kehyksethän eivät sisälly hintaan.