Rakas kuopus heräsi seitsemältä. Olihan hänellä (ja äidillä!) vapaa päivä. Aamu alkoi kova äänisellä riitelyllä veljen kanssa. Ja jatkui kova äänisellä riitelyllä ja kiukuttelulla äidille. Onneksi lähdettiin aamupäivällä kohti mummolaa niin sai tungettua lapsen takapenkille (ei siis kuitenkaan takaronkkiin) ja radio täysille. Onneksi on kaiuttimen edessä niin ei kuulu se kitinä sieltä takaa...

Mentiin kampaajalle ennen mummolaa. Kuopukselta leikattiin hiuksia ja siitä tuli todella upean näköinen. Sopi leikkaus tosi hyvin. Aluksi lasta vähän jännitti kun puhuttiin otsahiuksien leikkaamisesta, mutta lopputulos oli erinomainen. Jopa lapsen mielestä. Tästä alkaa uusi ura kohti lapsimallia. Keksin ihan ite. Jos nimittäin musiikkiurasta ei tule mitään niin voin laittaa lapsen malliksi. Sillä aina pitää olla varasuunnitelma. Muistaakseni Seppälässä on nyt joku kilpailu muksuille. Pitää viedä kuvia malliehdokkaasta lähimpään Seppälään ja parhaimmat sit pääsee kuvauksiin. Pakko on köyhän yrittää... Ite kun ei ole enää (tai ole koskaan ollutkaan) mallin mitoissa niin pakkohan jonkun on perheelle tuoda leivän päälle kaviaari. Eikö totta?

Lapsen isä (kun tätä kuitenkin lukee) niin vois etsiä jostain kokovartalo kuvan lapsestaan. Sellasen hyvän missä keskivartalo pöhötys ei näy... Laihdutetaan lapsi sitten syksyksi, mutta pääasia on, että nyt sais kuvat etiäpäin...

Nim. voit myös ostaa digikameran lahjaksi