Anteeksi, mutta olen pahalla päällä. Anteeksi kun nyt aion vuodattaa itseäni ärsyttävästä asiasta. Toivottavasti kukaan ei loukkaannut kirjoituksestani. Se ei ole tarkoitus. Tarkoitus on vuodattaa tämä paska pois sisältä.

Se, että on ruokablogeja on hyvä juttu. Koska niistä saa loistavia ideoita ruuanvalmistukseen sekä leivontaan. Itse kun satun olemaan melkoisen loistava kokki... Ainakin joskus. Ja niitä ruokablogeja VOI lukea miehetkin koska sieltä voi löytyä jotain vihjettä millä ilahdutta puolisoa/ystäviä/hoitoa jne. Itseltäni ainakin menisi jalat alta jos joku mies joskus laittaisi ruokaa minulle (siis syötävää... ei einespitsaa). Siskollani kävi säkä, sillä hän löysi itselleen kokin! Mikä on ehkä oikeus ja kohtuus koska hän olisi ehkä muuten kuollut ruokamyrkytykseen... Voiko muuten kuolla itsetekemänsä ruuan ruokamyrkytykseen?

Niin, se asia mistä tuohduin oli se, että ketä saatana kiinnostaa mitä olen tänään syönyt? Oikeasti blogeissa jotkut kuvailevat omia syömisiään. Nyt en puhu laihdutusblogeista koska ne ruoka-syömisjutut kuuluvat sinne. Tarkoitan sellaisia, jotka vaan ihan ajan kuluksi kirjoittelevat mitä heillä on päällänsä tai mitä he ovat tänään syöneet. Ei jumalauta!

Minulla on päälläni se samat kuluneet pyjamahousut sekä toppi. Olin juuri suihkussa (sitten tässä kohdin kaikki pervot voi lähteä jonnekin ihan muualle) ja sen jälkeen mesetin pyyhe päällä. Nyt sain jo puettua yövaatteet. Niin? Ketä oikeasti kiinnostaa? Ja jos kiinnostaa niin menkää nyt äkkiä hommaamaan itsellenne jotain muuta tekemistä!

Tänään söin. Jotain. Aamupalaa en ehtinyt syömään. Ekalla tauolla koulussa söin banaanin ja join kupin kahvia. Ruokis meni lapsen asioita hoitaessa. En siis syönyt. Iltapäivä tauolla söin karjalanpiirakan ja join lasin mehua. Sitten tulin kotiin ja nukuin ja itkin. Äsken join kupillisen teetä kun esikoiseni toi minulle. Ni. Siinä tän päivän syömiseni. Että repikää siitä. Nyt aion tehdä voileivän ilman voita. Ihan vain jos jotain kiinnostaa. Toivottavasti ei, sillä kuvittelen harhaisessa päässäni, että lukijani ovat järkeviä ihmisiä.

Jännä asia on se miten mies ja nainen osoittavat välittämistään. Nainen halailee jne. ja mies korjaa pyörän. Tuli vain mieleen kun esikoinen toi tuon teekupin. Ei pojat (tai ainakaa minun poikani) koskaan sano, että äiti rakastan. Ei vaikka kuinka minä sitä hänelle hoen. Mutta sitten hän voi tulla sohvalle viereen kiehnään sanomatta sanaakaan tai tekee voileivän. Aika hellyyttävää. Ehkä ne miehet eivät loppujen lopuksi olekaan niin pahoja. Ehkä minulle vain on sattunut kohdalle harvinaisen monta pissistä?

Nyt nukkumaan. Öitä ja kauniita unia!