Esikoisen isä laittoi sitten tuulemaan. Olin varma, ettei hän saisi tehnyä lapsensa muuttoasialle yhtään mitään pitkään aikaan. Syyslomalla sitten lapsi muuttaa isälleen. Heippa hei.

Olen yrittänyt selittää esikoiselle, että sielläkin tulee arki vastaan ja että koulua ei voi sitten muuttaa jos sielläkin alkaa tuntua "tylsälle". Ei kuulemma kaipaa tänne takaisin. Saapa nähdä kun ensimmäiset yhteenotot äitipuolen kanssa tulevat mikä on fiilis.

Tällä viikolla tulee allekirjoitettavat paperit POSTITSE. Tässäkään vaiheessa esikoisen isä ei ole valmis näkemään kasvotusten. Ei mitään yhdessä sovittua. Yritin eilen soittaa. Yllätys, yllätys ei vastannut puhelimeen. Näin hänen kanssaan hoidetaan asiat. Lapsen välityksellä ja viranomaisten kautta. Aikuismaista käytöstä. Tämän henkilön siis pitäisi jatkossa kasvattaa lastani... Toivottavasti olen tehnyt hyvän pohjatyön niin, ettei mene ihan lapsi hunningolle.

Viikonloppuna kun pääsen yövuorosta niin ensimmäisenä siivoan. Enää ei teinisotkua, murusia, astioita, vaatteita ympäri asuntoa. Tarvii kaivaa sukset (uudet ja käyttämättömät) sekä luistimet esikoiselle mukaan isälleen. Nekin olen ostanut. Niin kuin joka ikinen vuosi. Saa nähdä millaista summaa isä vaatii elatusmaksuiksi. Hänhän on siis maksanut kaikki nämä vuodet minimiä. Indeksikorotukset on aina jouduttu hakemaan sossun kautta. Tänä vuonna hän ei ole niitä maksanut. Kohtuullista olisi maksaa ei mitään koska esikoisen isä ei ole todellakaan milläänlailla osallistunut lapsensa kasvatukseen eikä kuluihin viimeisen 11 vuoden aikana. Minimielatusmaksu on ollut se minkä hän on pitkin hampain maksanut. Hänellä siis uudehko iso omakotitalo, tila-auto (vuoden vanha) sekä vaimolla uusi auto.

118 euroa ei ole paljon lämmittänyt kun on maksanut jo kuukaudessa lapsen hoitomaksuja 160 euroa sekä lisäksi iltavuoron ajoiksi hankitulle lapsenvahdille kuukaudessa 100 - 150 euroa. Lisäksi vaatteet, harrastukset, luistimet, sukset, fillarit jne. Ei ole riittänyt kuukaudessa elatusmaksu ja lapsilisä menoihin. En suinkaan tarkoita, että näiden pitäisi kattaa kaikki menot, Ei suinkaan. Onhan minullakin velvollisuus osallistua kuluihin toisena huoltajana. Ruoka, asunto, lääkkeet vielä lisäksi niin omalta osaltani olen varmasti maksanut kolme kertaa sen mitä isänsä. Viimeiseen kolmeen vuoteen ei ole ollut rahaa lähteä lasten kanssa mihinkään lomilla. On jäänyt sirkuskäynnit, elokuvat, teatterit, huvipuistot ym.

Nyt ehkä alkaa helpottaa. Siisti asunto ainakin. Kukaan ei syö pakastinta ja jääkaappia tyhjäksi poissaollessani. Voin siis leipoa pakkaseen. Ei tarvi osaa helvetin kalliita poikien alushousuja, eikä muutakaan mitä en halua. Ei tarvi kuunnella kaiket päivät raivoamista ja huutoa kun olen niin paska ja pihi kun en osta vesimeloonia (se on ollut nyt viikon pääteema).

Kuopus on jo nyt aivan ikävissään kun ei näe veljeään kuin harvoin. Tosin hieman innostui kun tajusi saavansa isomman huoneen, jossa oma televisio ja pleikkari. Ai hieman... Hyvä ettei pakannut veljensä loppuja vaatteita...