Ainakin se yläkerran sumppi oli kahvia ja jopa juotavaa kahvia. Tai kaikki kahvit kai juotavia ovat, mutta asia on erikseen ovatko ne hyvänmakuisia. Tässä kaikille kahvista kiinnostuneille linkki sumppien saloihin..

http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/sumppi/info.html

Minun ehdoton suosikki kaikessa yksinkertaisuudeaa on latte. Siitä tulikin mieleen, että kun tänä yönä ei ole kahvitarjoilua niin pitänee itse keittää. Tylsää. Ensin omeprazolit (lääke vähän niinkuin vatsahaavaan ja sen ehkäisyyn) niin vatsa kestää sen kahvin.

Kehittelimme tänään erään sairaanhoitajan kanssa (An, josta kirjoitin viime yönä), joka on minua vuoden (hänen mukaansa 9kk) vanhempi uuden kuolemattoman sananlaskun. Olimme siis kaksin shoppailemassa rautakaupoissa ja hän linkkasi jalkaansa ja minä raahasin jalkojani perässä kun on taas välilevyn pullistuma päässyt pahaksi. Yövuoron jälkeen kaksi väsynyttä sairasta ihmistä ostamassa laattoja ja kaikkea muuta ihanaa remointoimistavaraa. Itse löysin ihanat listat olohuoneeseen. Lisäksi laitan (kun aikaa olisi) eteiseen puolipaneelin kattopaneelilevystä. Tai mitä se nyt viralliselta nimitykseltään onkaan. Tulee järjettömän hyvännäköinen. Sitten löyty suhkot halpaa tasoitetapettia. En todellakaan aio (olohuoneesta jo viisastuneena) tunkea sitä tasotetta 20 kiloa seinille, jotta voisin sen tapetoida. Kivi-paska-hermomenee-seinä saa tasoitetapetin. Ja paneelia. Ihanaa.

Niin se sananlasku. Tietää olevansa hengissä kun sattuu niin helvetisti.

Mutta nyt kahville. Ja omeprazolille.